Tohtori Vessaharja - Jäämyrsky

Vaihteeksi tekstiä aiheesta, josta on pitänyt kirjoittaa jo vuosia, itse asiassa hyvä etten kirjoittanut aiemmin koska viimeaikaisten ilmiöiden takia on todellakin syytä ruotia juuri nyt sitä, miten järjestelmä tuhoaa ihmisen jo alkutaipaleella.

* * *

Aloitetaan siitä ikävästä tosiasiasta että aiemmin lapset tuomittiin syyttöminä yhdeksän vuoden rangaistukseen ilman armahdusmahdollisuutta. Ja nimenomaan täysin ilman omaa syytään, mikä on jo lähtökohtaisesti kaiken inhimillisyyden ja oikeustajun vastaista. Viime viikkojen uutisoinnit ovat sisältäneet vieläkin karmaisevampaa tietoa; enää ei riitä 9 vuoden elinkautinen vaan syyttöminä tuomittujen alaikäisten rangaistusta ollaan nostamassa 12 vuoteen. Siis ei s*#&#@/.

Ihan kuin edellä mainittu ei vielä riittäisi, lisäksi koetetaan pakottaa kaikki 1 ikävuodesta alkaen päiväkidutukseen. Mitä ihmettä nykykoalitio oikein ajattelee?!

Yhteiskunnassa vallitsee jo nykyisin huomattava pahoinvoinnin aalto varsinkin lasten ja nuorten keskuudessa, mihin vaikuttavat suoraan koulu- ja päiväkotiympäristöjen haitalliset olosuhteet; homeinen sisäilma, ylipitkät päivät, voimakas langattomien verkkojen aiheuttama sähkösäteily, valosaaste, ravintoarvoiltaan köyhä tehotuotetusta eläinperäisestä ”ravinnosta” koostuva ruokavalio, kemikaalit kaikista mahdollisista lähteistä, kapitalismin vaatimukset suorittamiselle ja normien mukaiselle keholle, eriarvoistavat ja heikommassa asemassa olevia sortavat väärällä tavalla sukupuolittuneet rakenteet sekä olemattomat palvelut väärään ruumiiseen syntyneille.

Ja tätä kaikkea halutaan pahentaa entisestään sullomalla lapset ja nuoret kitumaan em. kaltaisissa olosuhteissa ikävälillä 1 - 18 vuotta. Se että selviää yhdeksän vuoden kidutuksesta, mikä useimmilla tapahtuu 7 - 16 ikäisenä, vaatii jo käsittämättömiä kykyjä ja sen jälkeen ihmisestä ei välttämättä ole mitään jäljellä. Jos kidutusputkea jatketaan kummastakin päästä useilla vuosilla, yhteiskunnassa ei ole kohta enää yhtään toimintakykyistä, tervettä ja hyvinvoivaa yksilöä. Ai niin, ja sitä eläkeikääkin piti nostaa eli töissä ollaan vuodet 1 - 99. Oliko tämä se hyvinvointiyhteiskunta, mitä tuolla maailmalla ihastellaan?

* * *

Lapset ja nuoret ovat pakotetun oppivelvollisuuden järjestelmässä haavoittuvassa asemassa koska jos ei mene normin ja muotin mukaan, järjestelmä kyllä tekee lasten kehoilla mielellään bisnestä medikalisaation ja lasten ”suojelun” nimissä, tekee se sitä aikuistenkin kehoilla mutta lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa lääketieteen kidassa eivätkä voi puolustautua samalla tavalla kuin aikuiset. Lapsille ei tässä järjestelmässä jää muuta mahdollisuutta kuin kärsiä hiljaa, kitua, esittää, feikata, valehdella, väistellä, koettaa vain pärjätä ja selvitä henkensä ja terveytensä uhalla, ja kun vapaus vihdoin koittaa – jos koittaa, niin ei välttämättä kaikkien kohdalla tapahdu – kostaa yhteiskunnalle koko loppuelämänsä lapsuuden menetystä ja syyttömänä tuomittuna kokemaansa epäoikeudenmukaista rangaistusta. Usko oikeusjärjestelmään viedään tällä tavoin jo lapsuudessa. Mikä ei välttämättä ole kovin hyödyllinen yhtälö yhteiskuntarauhan kannalta, kapitalismi tietysti tapansa mukaan painaa urakalla tykkää-nappia tässäkin kohtaa koska jokainen tuhotusta kehosta revitty sentti tuottaa sille lisäarvoa.

Kapitalismi haluaa että ihmiset ovat noin 70-prosenttisesti terveitä eli sen verran että keho tuottaa maksimihyödyn jokaisella sektorilla; pitää olla sen verran terve ja toimintakykyinen että pystyy olemaan klo 8 - 16 palkkatyöorjana sekä lisääntymään kiintiömäärän mutta ei saa olla liian terve että tarvitsee varmasti (työ ja opiskelu) elämässä selvitäkseen kaikki mahdolliset lääketeollisuuden uusimmat keksinnöt milloin minkäkin samaisen järjestelmän kehittelemän ’kulmakarva on 0,3 mm vinossa ja päässä vähän heittää’ diagnoosin ansiosta. Tästä kapitalismi kiittää ja palkitsee sillä kultakellolla sitten hyvällä tuurilla ihan hetkeä ennen kun arkun kansi 99 ½ ikäisenä läimähtää kiinni. Jos taas on liian terve ja pärjää vaikka omavaraistaloudessa omillaan, tai on liian sairas tai liian viisas tehdäkseen kehollaan palkkatöitä kodin ulkopuolella tai tuottaakseen uusintavaa populaatiota kapitalismin käyttöön, kapitalismi rankaisee kaikin mahdollisin tavoin ja koettaa tyrkkiä yksilöä takaisin 70 % normiin. Sama kuvio on läsnä ihmisen elämän jokaisessa ikävaiheessa.

Lasten pitäisi saada itse päättää mihin käyttää elämänsä arvokkainta aikaa. Heillä jotka haluavat opiskella, pitäisi olla siihen oikeus mutta ei minkäänlaista velvollisuutta. Heillä jotka eivät halua lapsena opiskella vaan tehdä töitä, pitäisi olla siihen oikeus, samoin oikeus hyvään aikuisen palkkatasoa vastaavaan palkkaan sekä eläkejärjestelmään, jossa eläkettä karttuu heti alusta asti kun lapsi on aloittanut vapaaehtoisesti työn tekemisen. Heillä, jotka eivät halua käyttää lapsuuttaan opiskeluun tai työhön, pitäisi olla oikeus elää lapsena; leikkiä vailla huolta tulevaisuudesta. Sen vanhemmat ja kaikki aikuiset ovat velkaa kaikille lapsille globaalilla tasolla.

Opiskeluun ja työnarkomaniaan on aikaa koko loppuelämä täysi-ikäisyyden saavuttamisen jälkeen, lapsuudesta taas ei saa sekuntiakaan takaisin. Yhteiskunnan pitäisi jo vihdoin ymmärtää kuopata oppivelvollisuus lopullisesti epäinhimillisenä lasten oikeuksien riistona ja brutaalina ihmisoikeuksien sortona, minkä ehkä 1000 vuoden päästä tajutaan kuuluneen aikansa julmimpiin ja epätasa-arvoistavimpiin kidutuskeinoihin.

* * *

Nykyinen koulujärjestelmä on ylipäänsä hyvin nuori ja se on samalla valtavan julma ihmiskoe, jossa katsotaan mitä tapahtuu kun keskenään saman ikäiset tungetaan vankileiriä muistuttaviin oloihin tappelemaan toisiaan vastaan kapitalismin armonpaloista. Se on äärimmäisen raakaa fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Sama ihmiskoe toimii yhteiskunnan muillakin tasoilla; vanhat ihmiset dumpataan laitoksiin pois silmistä, paikkoihin joista ei pääse pois muuten kuin huippuunsa viritetyn avustetun pakosuunnitelman avulla, jos silloinkaan, ja joissa ei saa edes kuolla, ja kapitalismin rakastamat 70 % terveet cis-sukupuoliset työikäiset taas heivataan aikuisten hiekkalaatikoille eli palkkatyöorjuuteen. Ja kaikki tämä on yleisesti hyväksyttyä ja sitä, miten ihmisten mielletään oletusarvoisesti haluavan elää.

On outoa, miten laajempi ihmisjoukko ei tosissaan ala kyseenalaistamaan omilla kehoillaan nykyistä yhteiskunta- ja talousjärjestelmää, ainakin jos unohdetaan kaikki järjestelmän asettama ja väkivaltakoneiston ylläpitämä uhka. Kapitalismi tarvitsee polttoaineekseen ihmisten ja eläinten kehoja, joita se käyttää ja repii kaiken irti viimeiseen liivatepisaraan asti ja heittää sitten kaatopaikalle mätänemään (ei muuten toimi kiertotalouskaan tässä kuviossa). Ilman ihmisen kehollista, fyysistä ja ruumiillista työtä kapitalismia ei voi olla olemassa. Jos ihmiset yksi kerrallaan lopettaisivat kapitalismin tukemisen, järjestelmä romahtaisi omia aikojaan ja utopioille sekä elämiselle jäisi tilaa. Voisi toivoa että etätyö ja -opiskelu olisivat jo nostaneet suosiotaan maailmaa kiertävän, ihmisestä toiseen poikkeuksellisen aktiivisesti siirtyvän pikku örkin ansiosta. Siinä on ihmiskunnalle aktiivimallia parhaimmillaan. Hyvin todennäköisesti kuitenkin kun pandemia hieman hellittää, meno jatkuu samalla tavalla kuin ennenkin ja mitään ei ole opittu.

Harva ihminen ei oikeasti halua tehdä yhtään mitään. Ihmisen perusominaisuuksiin kuuluu halu tehdä jotain itselleen merkityksellistä ja usein samalla myös muille hyödyllistä, on se sitten mitä tahansa. Yhteiskunta ei tarvitse kapitalistista eikä muutakaan riistoa toimiakseen optimaalisesti. Kapitalismi ja ylikoulutus heikentävät lopulta myös demokratiaa. Ylikoulutus on yksi globaalisti yhteiskuntia riivaavista ongelmista. Niin sanottu korkeakoulutus on kokenut inflaation jo aikoja sitten, enää ei ole mitään väliä onko joku maisteri tai toisen asteen tutkinnon ym. persettä penkkiin hinkkaamalla saadun tittelin haltija. Ne ajat menivät siinä joskus muutamia kymmeniä vuosia sitten. Koulutusjärjestelmän ihanneseulan läpi rullanneet taas valmistuvat pääosin työttömiksi, ja sitten taas yksilöitä syyllistetään työttömyydestä, joka ei ole heidän itse aiheuttamaansa vaan tulee suoraan rakenteista.

* * *

Koulutus tappaa kaiken luovuuden ja tuhoaa kriittisen ajattelun. Koulutuksen lähtökohta on aina sulloa yksilö jonkun tietyn putken sisään ja sen sisällä vielä kapitalismille sopivaan muottiin. Putken alkupäässä on syntymä ja lopussa kuolema ja koko putkessa oloaika menee yksilön tuottaessa planeettaa, ihmisiä ja ekosysteemiä tuhoavia ilmiöitä. Koulutuksen tavoitteena on toisin sanoen lopettaa yksilön omaehtoinen ajattelu ja tekeminen sekä tehdä yksilöistä pelkkiä pääomaa palvelevia aivottomia zombeja. Akateeminen maailma taas on aina ollut ja tulee aina olemaan ummehtunut ja sisäänpäin kääntynyt, akateemisen auran omaavat henkilöt usein ylenkatsovat muita ja suhtautuvat vähätellen muihin kuin oman organisaationsa jäseniin.

Suomessa vallitsee muutenkin jokin käsittämätön koulutusvimma; joka h*lvetin asiasta pitäisi olla jokin paperi että osaako nyt varmasti jynssätä vessaa ihan Virallisesti Oikeaksi Todistetulla tavalla, minkä joku ns. korkeasti koulutettu delegaatio on byrokratian ylipalkattujen suojatyöpaikkojen syövereissä pullapalavereissaan keksinyt. Suomessa ei ihan tosissaan voi siivota vessaa ilman tohtorinhattua. Se vain on yksinkertaisesti mahdotonta. Mitä siitäkin tulisi jos täysin kouluttamaton, päivä-, esi- ja peruskidutuksen käymätön, toiselle, kolmannelle ja neljännelle asteelle keskisormea näyttänyt henkilö laittaisi 20 vuoden koulutuksen puuttuessa vessaharjan väärään kulmaan. Oh tsiisus miten karmea ajatus! Siinä saatettaisiin tarvita jo Cernin tyyppejä apuun selvittämään sitä p*skan koostumusta, löytyisikö sieltä mahdollisesti putkessa kiihdyttämällä jokin atomia ja atomista pienempää hiukkasta vieläkin pienempi hippula, jonka varassa koko maailmankaikkeus lepää. Se samaan aikaan jumalallinen, ateistinen ja sekulaarinen Totuus, jota kaikki lopulta etsivät vaikkeivat sitä myöntäisikään. Mutta ei, jos sitä vessaharjaa käyttää kouluttamaton henkilö, harja saattaa mennä pytyssä vinoon ja aerosolit lentää putkesta ulos, mikä menetys se olisikaan yhteiskunnalle ja riistokapitalismille kun sitä pikku hiukkasta ei voisikaan tuotteistaa palvelemaan 000000,1 % rikkaita.

Itseopiskelua dissataan ihan turhaan, yleissivistystä on hyvin helppo jokaisen hankkia itsekseen ja vielä laajalla skaalalla kun tutkailee aiheita ja elämää ympäriltään ja lukee vaihtelevasti kaikkea eteen tulevaa, se ei ole sen vaikeampaa paitsi jos ei osaa lukea, mikä on ikävää mutta sitä ominaisuutta ei koulu kehitä. Itseopiskelu on myös yhdenvertaista ja tasa-arvoista eikä syrji toimintarajoitteisia toisin kuin paikan päällä tapahtuva homehtuminen. Ammattitaitoa taas hankitaan tekemällä, alasta riippuen, siihen ei vaadita tasapäistävää koulutusjärjestelmää. Teoriaa pystyy jokainen opiskelemaan itsenäisesti, ja ainoastaan ne jotka haluavat, voivat sitten mennä jyystämään sitä paikan päälle pulpetin taakse. Jos on välttämätöntä näyttää jotain toteen, yksi tai muutama näyttökoe per nuppi per ura riittää ammattitaidon paperille saattamiseen.

Yhteiskunta ei tutkitusti tarvitse korkeakoulutettua porukkaa kuin noin 10 % koko väestöstä. Loput ihmisistä pärjäävät vessan hinkkaamisessa ilman tohtorinhattua tai maisterin papereita takaosaston pehmikkeenä. On turha väittää että digitalisaatio tai tekoäly lisäisivät väestön yleistä koulutustarvetta koska yhteiskunnan ei pitäisi ylipäänsä mennä siihen suuntaan että luovuudelle ja erilaisille ihmisille ei ole siinä tilaa. Algoritmit ovat enimmäkseen lähtökohtaisesti etuoikeutetussa asemassa ts. etuoikeutetuissa kehoissa olevien tuottamia, joten ne myös toisintavat nykymuotoista kapitalistista ja patriarkaalista järjestelmää yhä kiihtyvään tahtiin. Syy miksi ne ovat etuoikeutetussa asemassa olevien tekemiä, johtuu yksinkertaisesti siitä että cis-sukupuoliset miehet eivät törmää elämänsä aikana kehollaan järjestelmään välttämättä millään tavalla, jolloin aikaa jää muuhunkin kuin kehonsa kanssa ja sen puolesta taisteluun.

Koulutusvaatimukset myös sulkevat pois valtavan määrän ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia ihmisiä. Pakkokoulutus hukkaa törkeästi lahjakkuutta, ja siihen yhteiskunnalla ei olisi enää yhtään varaa. Kaikista tehokkain tapa syrjäyttää ihmisiä ja viedä yhdenvertaiset mahdollisuudet on koettaa sulloa yksilöitä saman seulan läpi. On absurdia väittää että koska meillä täällä f*cking koulutuksen lintukodossa kaikki kävisivät saman järjestelmän viitoittaman polun läpi, kaikilla pitäisi sillä perusteella olla samat mahdollisuudet. Asiahan on ihan tasan päinvastoin!

Pakkokoulutus asettaa yksilöt jo lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan. Nykyinen koulutus- ja työelämäjärjestelmä sopii vain kehollisesti etuoikeutetuille, joita yleensä ovat cis-sukupuoliset miehet. Jos keho poikkeaa piirunkin tästä määritelmästä, on heti järjestelmän seinä vastassa ja rakenteisiin törmää joka puolella. Voidaan tietysti ajatella että poistettaisiin biologisen miehen kehon käyttö ihmisyyden perusmittayksikkönä mutta yhteiskunta ei ole siihen valmis ja tuskin koskaan tulee olemaankaan. Onhan miehen keho ylivertainen ja kaikkien pitäisi saada elää miehen kehossa ja jos siihen ei ole syntynyt, ainoa vaihtoehto on koettaa muuttaa oma kehonsa mahdollisimman pitkälle miehen kehoa vastaavaksi, jos meinaa selvitä edes hengissä. Jos kuitenkin yhtäkkiä yhteiskunta muuttuisikin joltakin kannalta feministisemmäksi ja mittayksiköksi tulisikin ihmiskeho (tai naisen keho) pois lukien biol. miehen keho, voitaisiin alkaa tosissaan keskustelemaan myös inhimillisestä koulutus- ja työelämäjärjestelmästä.

* * *

Keho on lopulta kuitenkin kaikki – se millaiseen kehoon syntyy, määrittää elämässä aivan kaiken; sen mitä pystyy opiskelemaan ja tekemään kodin ulkopuolella vai pystyykö ollenkaan. Yhteiskunta taas syrjii, halveksii, vähättelee ja koettaa järjestelmällisesti vaikeuttaa heikoissa kehoissa elävien elämää pakottamalla heikon kehon omaavia yksilöitä tekemään töitä ja opiskelemaan kodin ulkopuolella, minkä pitäisi olla oletuksena vain biologisen miehen kehossa eläville lähtökohtaisesti toimintakykyisille yksilöille. Biologisen naisen tai muiden sukupuolten kehoissa elävien ei pitäisi joutua tekemään kodin ulkopuolella yhtään mitään, ellei itse nimenomaan sitä halua, sen pitäisi olla itsestään selvää valtiossa, jossa näennäisestä pintatason tasa-arvosta kohkataan niin h*lvetisti. Onko jotenkin vaikeaa ymmärtää että kehot ja varsinkin eri sukupuoliset kehot ovat ominaisuuksiltaan täysin erilaisia eivätkä ole edes verrattavissa keskenään? Jopa minä sukupuolettomana transuna tajuan sukupuoliset eroavaisuudet ihmisen toimintakyvyssä, cis-sukupuolisille sen pitäisi olla päivänselvää.

Kehollinen eriarvoisuus on hirvittävän julmaa ja entistä julmempaa siitä tekee se että kehollisesti etuoikeutetut toimintakykyiset yksilöt eivät ymmärrä asiaa millään tavalla, ja silti teflonilla järjestelmässä surffatessaan yleensä päätyvät päättämään asioista muiden täysin erilaisten kehojen puolesta. Tätä asetelmaa on ollut osaltaan luomassa biologisen miehen kehoa (tai miehen kehon veroisesti toimivaa biol. naisen kehoa) oletuksena pitävä koulutusjärjestelmä, ja epäkohtaa ei korjata muuten kuin muuttamalla rakenteita yhdenvertaisesti toimiviksi eli kehollisen erilaisuuden, yksilön ominaisuudet ja itse määritellyn toimintakyvyn huomioiviksi. Kaiken digihässäkän pitäisi nimenomaan mahdollistaa yksilötason joustavuus kaikilla elämän osa-alueilla ja sen että kaikki pystyisivät osallistumaan yhteiskunnan toimintoihin ja päätöksentekoon kehollisesta asemastaan riippumatta. On uskomatonta miten byrokratia yrittää pakottaa järjestelmän mukaan toimimattomat kehot kodin ulkopuoliseen palkkatyöorjuuteen vaikka siihen hommaan olisi tarjolla kymmeniä tuhansia toimiva ja työkykyisiä kehoja, joissa elävät ihmiset vielä nimenomaan haluavat tehdä töitä edellä kuvatulla tavalla.

* * *

Ne, jotka rakastavat opiskelua, homeisessa ilmassa pänttäämistä, toistensa kanssa ylisosialisointia ym. omasta mielestäni erittäin kuvottavaa, tuskin voivat ymmärtää niitä, jotka vihaavat intohimoisesti opiskelua ja se viha saa todellakin lisäpontta siitä että koulutukseen ja opiskeluun pakotetaan. Opiskeluun pakottaminen heittää menemään järkyttävän määrän lahjakkaita ihmisiä, joilla riittäisi luovuutta ja annettavaa jos heille vain annettaisiin siihen tilaisuus.

Opiskelun ja koulutuksen pitää olla yksilön oma valinta, lapsesta asti. Suurin osa lapsista tietää jo ennen elinkautisen alkua, vihaako vai rakastaako sitä. Lapsia pitää kuunnella ja järjestää tarvittaessa mahdollisuus itsenäiseen etäopiskeluun tai muuhun lapsen elämänvaiheeseen sopivaan toimintaan poissa saastuttavasta ja tuhoavasta ilmapiiristä.

Muutenkin yhteiskunnassa pitäisi keskittyä pienten yksiköiden ja yksilöiden voimavarojen tukemiseen, ensin yksilötasolla ja sitten esim. perhetasolla. Perheeksi voidaan määritellä varsinaisen sukulaisuussuhteen lisäksi kaikki muutkin kokonaisuudet, joissa ryhmä ihmisiä määrittelee itsensä perheeksi. Samoin yhteiskunnassa huomiota tulisi suunnata siihen että jokainen saa olla ja elää kotonaan koko elämänsä lapsesta vanhuuteen ja syntymästä kuolemaan niin halutessaan.

Vielä sata vuotta sitten elettiin kotona omavaraistaloudessa perheen kesken, jossa perheen muodostivat eri ikäiset ja eri elämänvaiheissa olevat ihmiset, mikä luo ihan eri tavalla syvyyttä jokaisen perheenjäsenen elämään. Kaikki tämä tietysti heijastuu suoraan laajemmalla tasolla yhteiskunnassa. Mitä enemmän maailmassa on ihmisiä, sitä tärkeämpää ovat pienet paikalliset yksiköt ja toimijat. Ja se että jätetään tilaa yksinkertaiselle elämälle, rauhalle, hiljaisuudelle, pimeydelle, luonnonvalolle, luonnolle ja vapaudelle. Sekä sille tärkeimmälle; huomioidaan erilaiset kehot ja ymmärretään että kaikki eivät koskaan tule olemaan kehollisesti samalla viivalla, vaan jokainen yksilö voi toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä vain omien kehollisten resurssiensa mukaan.

Jos tämän tekstin olisi kirjoittanut tai nämä samat asiat muilla tavoin esittänyt esimerkiksi yhteiskunnan hyysäämä korkeasti koulutettu filosofian tohtori (joka olisi samalla cis-sukupuolinen umpihetero keski-ikäinen valkoihoinen mies), ajatuksia kuunneltaisiin ja niille hurrattaisiin. Epäkoulutetun kehoradikaalin ilmaisemina ne näyttävät ja kuulostavat juuri siltä miltä ne näyttävät ja kuulostavat. Kun asioita katsoo hieman sivummalta viistosti, voi kuitenkin tuoda esiin näkökulmia, joita ei yleisesti saa sanoa, ja joissa arvomaailmaa määrittävät ihan muut kuin järjestelmää ylläpitävät epäeettiset normit. Se on sitten oma kysymyksensä toisinnanko tällä kaikella kirjoittamallani vallitsevia normeja vai en; luultavasti osittain mutta samalla puran niitä.

Huom. selvennyksenä käyttämäni käsitteet:

Biologisella miehen tai naisen keholla tarkoitan erilaisia anatomisia ja fysiologisia ominaisuuksia sekä eroavaisuuksia sisältävää kehoa, johon yksilö on alun perin syntynyt. Käytän usein ilmaisua ’biologinen keho’ siksi että se kuvaa mielestäni paremmin sitä kehoa, mihin ihminen on syntynyt, ja sukupuolimääritys on siinä keskeisessä osassa. Biologisen naisen ja miehen kehot ovat lähtökohtaisesti täysin erilaisia ja pystyvät eri asioihin. Asia pitäisi huomioida läpileikkaavasti kaikilla yhteiskunnan tasoilla ja osa-alueilla. Näiden kahden määritelmän lisäksi on olemassa valtava määrä erilaisia enemmän tai vähemmän nais- tai miestyypillisiä kehoja ja intersukupuolisia kehoja, joiden yksilölliset ominaisuudet niin ikään määrittelevät sen, mitä yksilö pystyy kehostaan käsin tekemään ja miten elämään sekä millaisia korjaus- ja muokkauspalveluita keholle on yhteiskunnassa saatavana. Minkä taas määrittelee kehossaan elävä yksilö itse, ei kukaan muu.

Identiteetti on sitten ihan toinen juttu, sitä voi kärjistetysti ilmaisten olla vaikka kirahvi tai ruiskaunokki tai seitsemännen sukupuolen edustaja mistä tahansa kehosta käsin eikä kenelläkään pitäisi olla siihen mitään sanomista. Kuitenkin niin kauan kuin ihmisellä on keho, jossa ihminen joutuu koko elämänsä elämään, millä tahansa identiteetilläkin pitää aktiivisesti pyrkiä tiedostamaan keholliset eroavaisuudet, eriarvoisuudet ja kontekstit, joissa ne tulevat parhaiten tai pahiten esiin sekä miten ne vaikuttavat yhteiskunnan tasolla yksilön elämään.